Kolme vuotta sitten heinäkuussa
kuulin kauheita sinusta.
Kuulin
mitä olit tehnyt,
ja tiesin mitä me muut
tulisimme tekemään
seuraavina vuosina,
heinäkuun viidensinä.
Sytyttäisimme kynttilöitä
keräisimme kukkia
vuodattaisimme kyyneleitä
kauniille muistoille
ihanalle naurullesi
tuikkiville silmillesi
rakastaville halauksillesi.
Kiitos siitä, Juulia,
että olit olemassa.
Sydän.
Ikävä on
VastaaPoistavoimallinen seuralainen:
vuosienkin päästä
se koskettaa
montaa sydäntä kerrallaan.
Muistot ja hyvät hetket
kannattelevat silloinkin,
kun surun aallokko
riehuu valtoimenaan,
kun taivas on kirkkaudesta kipeä
tai pimeydestä pehmeä,
kun hän on mielessä
kirkkaampana kuin koskaan.
Osanotto J:n vuosipäivän johdosta <3