Tein Onnille kummilahjaksi elämäni ensimmäisen tilkkupeiton. Tätä harrastusta pitää jatkaa, ehdottomasti, koska peiton tekeminen oli mielettömän kivaa! Välillä meinasi vähän usko loppua ompelukoneeseen joka katkoi lankaa ja teki solmuja tyhmiin paikkoihin, mutta ehkäpä joudun opetella koneen säätöjä vähän enemmän ettei vastaavaa enää tapahdu. Langankireydestä nämä vibat kai johtuivat.
Ja peiton tekemiseen ei edes siis mennyt kauaa, ahkeroin muutaman kerran oikein kunnolla, ja se olikin jo valmis. Toki onhan peitto pienikokoinen.
Tällaisen sain aikaiseksi, materiaalit ostin pääasiassa eurokankaasta, osa on retroja äitin kaappien kätköistä.
Voi ihanan näkönen ja VOI ku osaat tehä tommosia! Mullaki on ompelukone ja pitäis nyt verhot tehä, mutta siitä on jo niin kauan aikaa ku oon viimeks käyttny ompelukonetta, etä vähän pelottaa :D
VastaaPoista